Karkotukset mediassa sata vuotta sitten

Ulkomaalaisten maastakarkotukset eivät ole uusi aihe suomalaisessa mediassa. Virolainen kirjailija Fridebert Mihkelson (myöh. Tuglas, 1886-1971) oleskeli Suomessa useita vuosia 1900-luvun alussa ja on kuvaillut vuoden 1909 alkua pahaenteisenä. Kenraalikuvernöörin käskykirjeen mukaan virolaiset pakolaiset oli karkotettava Suomesta, koska he olisivat suunnitelleet pankkiryöstöä vallankumouksen rahoittamiseksi.

Kun Helsingissä tehtiin kotietsintöjä, joissa virolaispakolaisilta löydettiin väärennettyjä passeja, levisi huhuja pommilöydöistä, tekaistuista todisteista ja joukkokarkotuksista. Tammikuun lopulla 1909 suomalaiset sanomalehdet julkaisivat monien pidätetyiksi epäiltyjen virolaisten nimiä ja selvittelivät heidän taustojaan. Vasemmisto uskoi viranomaisten salajuoneen, mutta oikeistolehti Suomalainen Kansa lähtökohtaisesti luotti poliisiin, eikä uskonut 26.1., että tarkoituksena olisi toteuttaa "joku suurenmoinen pakkoluowutus".

Heimolaistemme uusi rikos - passittomuus
Kohu kuitenkin jatkui ainakin kuukauden. Kirjailijatar Maila Talvio-Mikkola (1871-1951) ja kolme nuorta kirjailijaa vetosi virolaisten puolesta Uudessa Suomettaressa 21.2.: "Ikäänkuin odottamatta keksi poliisi wangitut heimolaisemme syypäiksi uuteen rikokseen: - passittomuuteen! Ja kuten poliisi itsekin on jo myöntänyt, pidetään noita täällä turwaa ja työansiota etsineitä heimolaisiamme nyt enää yksistään irtolaisuuden nimellä wangittuina ja lähetellään Wenäjälle. Ja mitä tämä Wenäjälle lähettäminen asianomaisille merkitsee, siitä ei 'perustuslaillinen' poliisimme saata olla tietämätön."

Uudenmaan läänin kuvernööri kertoi sosialidemokraattien lähetystölle 23.2., että kuusi väärällä passilla liikkunutta virolaista oli toimitettu Venäjälle irtolaisina ja neljä oli yhä pidätettynä. Räjähdysaineista oli kuitenkin vain kuulopuheita, joiden mukaan joku "Unkarin poika" olisi ehtinyt piilottaa ne poliisilta. "Sitäpaitsi näyttäwät muutamat wangituista suunnitelleen wäkiwaltaisia toimenpiteitä sen wainon estämiseksi, jonka alaisiksi täk. wenäläisten ja wirol. katsottiin joutuneen passien tarkastuksen kowentamisen johdosta", kertoi Helsingin Sanomat 24.2.1909.

Seuraavana päivänä 25.2. vasemmiston pää-äänenkannattaja Työmies julkaisi Sveitsissä pakoilevan virolaisen Mihkel Jürissonin vihaisen kirjeen otsikolla "Wirolaiset weriuhrit ja Suomen wiranomaisten kätyripalwelus Wiron kansan wenäläissaksalaisille pyöweleille."

Muutenkin ulkomaalaiset olivat esillä, sillä saman päivän 25.2. Helsingin Sanomat selosti Saksassa julkaistua kirjoitusta "juutalaiskysymyksestä Suomessa". Siinä kerrottiin valittaen, mutta kiitettävän asialliseen sävyyn "wiime wuosina joitakin juutalaisia täältä karkoitetun". Samassa lehdessä oli myös lyhyt uutinen ulkomaalaisten kauppamatkustajien verotuksen järjestämiseksi.

Oudon tuttuja uutisia idästä ja vähän lännestäkin
Sata vuotta sitten uutisissa oli paljonkin sellaista, mikä tuntuu oudon tutulta: Venäjä tunnusti 23.2.1909 yksipuolisesti Bulgarian itsenäiseksi kuningaskunnaksi, vaikka kansainvälisoikeudellisesti se oli yhä Turkin osa. Balkanilla oli jälleen sodan uhka, Persiassa kapina ja Kiinassa työläismellakoita.

Pietarissa tehtiin salaperäisiä pommilöytöjä ja joukkopidätyksiä. Venäjän salaisen poliisin agentteja syytettiin oikeudenkäynnissä poliittista murhista ja Kivennavan kihlakunnanoikeus kokoontui käsittelemään uudistusmielisen duuman jäsenen Mihail Herzensteinin (1859-1906) murhaa, joka oli tapahtunut Terijoella.

Yhdysvalloissa lama jatkui, vaikka uuden presidentin William Taftin (1857-1930) valinnasta oli ennustettu käännettä parempaan. Castrolle jätettiin jäähyväiset - hän oli maanpakoon ajettu Venezuelan entinen presidentti.

"Kotimaista Maito-Suklaadia suositellaan ulkomaisen vertaisena"
Muutama uutinen helmikuun lopulta 1909 palauttaa mieliin, että ajat ovat myös muuttuneet: Leo Tolstoi vastusti kuolemanrangaistusta, Jean Sibelius konsertoi Lontoossa, lavantauti levisi Paimiossa. Lehdissä kirjoitettiin Itävallan sivistystehtävästä Balkanilla.

"Kotimaista Maito-Suklaadia suositellaan aivan ulkomaisen vertaisena", vakuutti Oy Westerlund ja Kumpp.; "Hyviä Suksia myydään, sauvoja korjataan ja suksia paahdetaan halvalla", mainosti O. Räsänen; "Suuret rahat voi ken tahansa ansaita", luvattiin englantilaisen saippuaan kaupustelijoille; "Rauta-Sänkyjä" myi John Paischeff Kaivokatu 12:ssa (HS 25.2.).

"Ikuista Nuoruutta" lupasi ihonhoitomainos, Kuopiossa kauhisteltiin sikiön ulosajoa ja Amerikassa otettiin 20 vuoden aikana jo lähes miljoona avioeroa. Paischeff mainosti huonekalujaan tasapuolisesti toisessakin lehdessä, johon kirjoitettiin myös Mikkelin Maivalan pysäkiltä: "Hei tytöt! Kolme poikaa olisi vailla elämän sulostuttajaa..." (Työmies 23.2.)

Kirjoittaja: Antero Leitzinger, tutkija, Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu

Nuorten tieto- ja neuvontapavelut verkossa: