Nuorten alkoholinkäyttö lisääntynyt

Suomalaisten 14-vuotiaiden alkoholinkäyttö on 1990-luvulla selvästi yleistynyt, kertoo tuore väitöstutkimus. Samalla nuorten juomatapa on muuttunut humalakeskeisemmäksi.

-Humalajuomisen yleistyminen vaikuttaa olevan osa yleisempää kehitystä, jossa nuoret yhä varhemmin omaksuvat aikuisten käyttäytymismalleja, arvioi tutkimuksen tekijä Tomi Lintonen.

Yksi selitys humalajuomisen lisääntymiselle on Lintosen mukaan se, että nuorilla on käytettävissään entistä enemmän rahaa. Taustalla vaikuttaa myös nuorten biologisen kehityksen aikaistuminen.

Lintosen mukaan alaikäiset nuoret käyttävät etenkin mietoja alkoholijuomia, joita heidän on varsin helppo hankkia. Poikien suosikki on olut ja tyttöjen siideri. Toisaalta silloin, kun nuoret ovat oman arvionsa mukaan olleet todella humalassa, juomavalikoimaan on usein kuulunut myös väkeviä alkoholijuomia.

-Jos alkoholilain valvontaa halutaan tehostaa, on huomio kiinnitettävä tällä hetkellä lähes esteettömään nuorten oluen ja siiderin hankintaan, katsoo Lintonen.

Lintonen työskentelee Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa kansanterveystieteen assistenttina. Huomenna tarkastettavan väitöskirjan otsikko on Drinking Patterns among Finnish Fourteen Year-olds from 1977 to 1999 (Neljätoistavuotiaiden suomalaisten juomatavat vuodesta 1977 vuoteen 1999).

Enemmistö juo ainakin joskus
Lintonen käytti väitöstyönsä pääaineistona Nuorten terveystapatutkimusta, jota on tehty säännöllisesti vuodesta 1977 lähtien. Sosiaali- ja terveysministeriön postikyselyyn kootaan joka toinen vuosi otos 14-, 16- ja 18-vuotiaista suomalaisnuorista. Nuoret ovat vastanneet kyselyyn aktiivisesti: 14-vuotiaista tytöistä on vastannut eri vuosina 84-92 prosenttia ja pojista 69-87 prosenttia.

Terveystapatutkimuksen mukaan 14-vuotiaiden nuorten juominen väheni vuodesta 1977 vuoteen 1985. Sen jälkeen alkoholia käyttävien nuorten osuus on kasvanut samalla kun juominen on tullut humalakeskeisemmäksi. Kehitys on ollut samansuuntaista myös Ruotsissa, missä 14-vuotiaat juovat jonkin verran enemmän kuin Suomessa.

Vuonna 1999 kaksi kolmasosaa 14-vuotiaista suomalaisnuorista kertoi juovansa alkoholia ainakin satunnaisesti. 30 prosenttia pojista ja 37 prosenttia tytöistä kertoi juovansa vähintään kerran kuussa. Sekä tytöistä että pojista noin kaksi prosenttia kertoi olevansa humalassa ainakin kerran viikossa. Vähintään kerran kuussa humaltui 11 prosenttia pojista ja 16 prosenttia tytöistä.

Lintosen mukaan nuoret pystyivät varsin luotettavasti arvioimaan alkoholin vaikutusta itseensä. Eräässä kyselyn kohdassa pyydettiin nuoria kertomaan, mitä he olivat viime juomakerrallaan juoneet ja miten humalassa olleet. Lintonen suhteutti alkoholimäärät vastaajien kokoon ja totesi, että kertyneet promillet vastasivat varsin hyvin nuorten omaa arviota tilastaan.

Valistustapoja sopisi uudistaa
Lintosen mukaan nuorten juominen liittyy pyrkimykseen aikuistua ja maksua aikuisten käyttäytymismalleja. Aikuisten suhtautuminen asiaan vaihtelee: useimpien mielestä alle 18-vuotiaiden ei yleisesti ottaen pitäisi käyttää alkoholia, mutta monet ovat valmiita tekemään poikkeuksen omien lastensa kohdalla.

Nuorten juomisen yhteydessä ei Lintosen mukaan ole juurikaan aihetta puhua alkoholismista tai runsaan alkoholinkäytön terveyshaitoista. Nuorten omat kokemukset alkoholin haitoista liittyvät lähinnä humalatilanteisiin: humalassa voi hukata rahaa tai tavaroita taikka tehdä jotain, mitä myöhemmin katuu.

Lintosen mukaan nuorille tarkoitettua alkoholivalistusta olisikin syytä muuttaa nuorten kannalta uskottavampaan suuntaan. Pelkät kehotukset kieltäytyä alkoholista eivät näytä juuri vaikuttavan.

-Alkoholivalistus voisi saada lisää uskottavuutta ja tehoa keskittymällä nuorten omaan maailmaan kuuluviin ongelmiin. Erityisesti voisi olla syytä käsitellä vapauden ja vastuullisuuden välistä suhdetta, ehdottaa Lintonen.

(MTV3-STT)

Nuorten tieto- ja neuvontapavelut verkossa: